Tämä päivitys on ajastettu julkaistavaksi kun olemme Hongkongissa. Pari ennenjulkaisematonta maisemakuvaa bussimatkojen varrelta Vaikka tämä matkapäiväkirja sisältää paljon kuvia upeista maisemista ja hienoista kokemuksista, blogia seuranneet jo tietävät, ettei reissumme Uuteen-Seelantiin mennyt ihan niin kuin olimme ajatelleet. Ajatushan oli, että reissaisimme JA tekisimme töitä. Selän takia sairaslomalaisena Suomesta lähtenyt matkakumppani on kuitenkin edelleen siinä kunnossa, ettei työnteko ole mahdollista. Hänen kuntoutumisensa takia olimme lähes joka kohteessa pidemmän ajan, ettei tervehtyminen ottaisi takapakkia. Näin ollen koko matka meni reissatessa ja työt jäivät tekemättä. Ei sekään huono asia ollut, mutta vaikka täällä upea luonto onkin, ei täällä sentään raha kasva puissa. Joka paikassa pidempään oleminen tarkoitti, ettei missään ehditty olemaan 18:aa päivää pidempään. Täkäläiset työnantajat kuitenkin odottavat yleensä vähintään kuukauden sitoutumista työpaikkaan, joten minunkin työnteko oli mahdotonta kun yhdessä matkustettiin. Täällä kun ei käytetä toimistojen kautta hankittavaa vuokratyövoimaa vaikka vain yhdeksi päiväksi kuten esimerkiksi Suomessa. Hain kyllä kiivihedelmä- ja viinitilalle loppumatkasta töihin. Kiivihedelmäpaikasta ei ymmärrettävästi kuulunut mitään, koska sinne etsittiin työntekijöitä vähintään kuukaudeksi. Viinitila otti yhteyttä, mutta sinne olisi pitänyt lähteä jo seuraavana päivänä ja olimme maksaneet jo majoituksemme eri kaupunkiin. Tosin - jos en olisi saanut alkuvuodesta lisää etätöitä Suomesta, minun olisi ollut pakko jäädä johonkin kohteeseen töihin Australian seikkailun jälkeen. Eli ainakin minulla olisi sitten jäänyt Eteläsaari kokematta. Lähdin reissuun kuitenkin sillä oletuksella, että teen täällä töitä kolmisen kuukautta. En tiedä, mitä matkakumppani olisi tehnyt, jos olisin lähtenyt johonkin töihin. Minähän meidän laukutkin raahasin reissun loppupuolelle asti, ettei se selän paraneminen ainakaan siitä ottaisi takapakkia. Työnteko ulkomailla olisi varmasti ollut avartava kokemus ja olisin kyllä halunnut nähdä tällä reissulla, mitä viinitilatyö on. Mutta onneksi sain lisää niitä etätöitä, niin pääsin Eteläsaarellekin vielä seikkailemaan. Odottamattoman pitkä tervehtyminen vaikutti luonnollisesti myös mielialaamme. Matkakumppanilla oli myös toistuvasti jotain pieniä vaivoja ja itsekin sairastin kerran oikein kunnolla. Kipeänä ollessa ei pahemmin ole juttutuulella ja tiettävästi seura tekee kaltaisekseen. Jos vaan tuijotetaan näyttöä, ei puhuta mitään ja vastaukset kysymyksiin ovat yhden sanan luokkaa, ei siinä kauan huvita pitää keskustelua yllä. Ymmärrän kyllä, ettei minun tarinoinnitkaan varmaan aina matkakumppania kiinnostaneet, niin hengailin sitten esimerkiksi hostellien yleisissä tiloissa tai tein omia juttujani tietokoneella. Olen kuitenkin tästä matkaseurueesta se sopeutuvaisempi osapuoli - aloin esimerkiksi pitämään Neuvostoliitoksi ristimäämme hostellia ihan kodikkaana, vaikka matkakumppanin mielestä se oli ällöttävä. Näistä muuttuneista kuvioista huolimatta saimme kuitenkin paljon mukavia muistoja matkalta. Olemme tunteneet toisemme yli 10 vuotta, emmekä riitaantuneet tälläkään reissulla. Ilmeisesti kumpikin tietää ne toisen ärsyttävät puolet ja pystyy elämään niitten kanssa - olemmehan asuneet kämppiksinäkin aikoinaan 3 vuotta. Matkakumppanilta on kyllä kysytty, että pärjääkö hän minun kanssa kun olen niin vahvaluonteinen ja minulta taas, että onko minulla mennyt hermot häneen. No, ihan yhtä lailla häntä on varmaan ärsyttänyt esimerkiksi minun nopealiikkeisyys kun minua saman asian puheeksi ottaminen kolmatta kertaa. Ja onhan se erilaista olla yhtäkkiä saman ihmisen kanssa joka päivä kun ollaan kumpikin totuttu yksin olemaan, mutta hyvissä väleissä täältä kotimatkalle lähdetään! Kotimatka
0 Comments
Vuorien keskellä ja maanjäristyksestä toipuvassa kaupungissa 28.3.-5.4. |
Mount Cook 28.-31.3.
Saavuimme Queenstownista Mount Cookiin kerrankin hyvissä ajoin, noin yhden-kahden välillä ja majoituimme YHA-hostelliin 4 hengen huoneeseen. Tällä vuorien keskelle sijoittuvalla alueella on vain pari majoitusvaihtoehtoa, pari ravintolaa ja I-site eli turismitoimisto, jonka yhteydessä on myös museo. Tämän lisäksi kylällä on koulu ja pienin näkemäni lentoasema. Kauppaa ei ole, joten teimme ostokset Marahaussa tulomatkalla. Monet paikassa majoittuvat ovat - kuten arvata saattaa - innokkaita patikoijia. Hostellissamme majoittui myös yliopiston maantieteilijöistä koostuva, noin 30 hengen tutkimusporukka. |
Matkakumppani kävi aika monella pidemmällä päiväkävelyreitillä. Itse kokkailin, tein etätöitä auringonpaisteessa ja bongailin lintuja lähialueella. Olen jo nähnyt enemmistön linnuista, jotka esitellään Stewart Islandilta ostamassani, pienessä lintukirjassa. Vuokrasimme hostellilta myös maastofillarit yhtenä päivänä ja kävimme lentokentällä sekä Tasmanin jäätiköllä. Kilometrejä kertyi noin 25. Myös Tasmanin jäätikkö sulaa kovaa vauhtia, mutta maisemat olivat jälleen kerran upeat. Kuvissa näkyvä vihreä vesi on sadevettä, harmaa ja turkoosi on jäätiköstä sulanutta vettä. Harmaan veden seassa on kiveä ja turkoosi taas on paikalleen asettunutta vettä, jonka seassa olevat kivet ovat painuneet pohjalle. |
Christchurch 31.3.-5.4.
Lähdimme Mount Cookista varhain lauantaiaamuna kohti Christchurchia. Perillä olimme kolmen aikaan. Majoituimme Chester Street Backpackers-hostellissa, joka taitaa olla pienin tähänastisista majapaikoistamme. Hostellissa oli alle 10 huonetta ja sen vakituisena asukkaana oli Pipi-kissa. Hostelli oli hyvin rauhallinen, vaikka jotkut polttelivatkin pilveä kuistilla ja aamulla keittiöstä saattoi löytyä tyhjä litran gini-pullo. Hippaloijat osasivat siis pitää volyymin matalalla. Hostellissa oli hyvän kokoinen keittiö, olohuone ja piha-alue. Pihasssa kasvoi mm. sitruunapuu ja yrttejä, joita sai vapaasti käyttää. Innostuttiinkin kokkailemaan vähän tavallista enemmän ja tein jopa leipää. Täkäläiset leiväthän ovat tavallisesti melkoista pullamössöä, joten itse tehty leipä maistui kyllä oikein makoisalta. Hostellin luxemburgilainen työntekijäkin halusi siitä reseptin leipää maistettuaan. Löysimme myös luomukaupasta hapanta ruisleipää, joka oli parasta tähän asti syömistämme leivistä täällä! |
Pääsiäisemme kului esimerkiksi suomalaisista karkeista nautiskellen, korttia pelaten, netissä surffaillen ja vähän jopa ulkona käyden. Sain siis viimein haltuuni paketin Suomesta, joka on lähtenyt matkaan jo 2 kuukautta sitten. On tuo tavallisen postin saaminen vähän haastavaa näin kiertolaiselämää viettäessä. Onneksi Internet on keksitty, niin viestit kulkee sitä kautta. Hostellin työntekijät piilottivat taloon ja puutarhaan suklaamunia pääsiäispäivänä, mutta me ei jahdattu niitä, koska täkäläinen suklaa ei ole kovin hyvää. Hostellin työntekijä oli yllättynyt kun sanoin, ettei meillä ole suklaamunan etsimisperinnettä, mutta kyllä se sen sitten ymmärti kun lisäsin, että Suomessa voi olla metri lunta pääsiäisen aikaan.
Christchurch on edelleen toipumassa 7 vuoden takaisesta maanjäristyksestä, jossa kuoli 185 ihmistä ja joka aiheutti mittavia tuhoja rakennuksille. Monet suuret rakennukset seisovat tyhjillään keskustassa, koska ne ovat korjauskelvottomia. Niiden purkamista vaikeuttaa esimerkiksi asbesti ja sortumavaarat. Graffittitaiteilijoille on tosin paljon tarjolla seiniä, johon itseään ilmaista ihan luvan kanssa. Korjauskelvottomien rakennusten lisäksi tonttien maa on paikoin mennyt niin pilalle, ettei niille saa enää rakentaa. Alueelle ei myöskään suositella liian korkeita rakennuksia ilman poikkeuksellisen järeitä perustuksia, joten on vähän turhaa korjata jotain 10-kerroksista taloa. Rakennusperinteellisesti surullisin näky on pulujen valtaamat kirkot, vaikka en muuten niistä välitäkään. Nyt kaupunki on tosin tehnyt päätöksen korjata katedraalikirkko ja projektin ensimmäisenä tehtävänä on satojen pulujen häätäminen...
|
Christchurch oli rosoisesta ulkoasustaan huolimatta mukava kaupunki. Äitiluonto oli aiheuttanut sille mittavat vahingot muistuttaen, ettei kaikkeen voi varautua. Kaupunki oli kuitenkin elinvoimainen menetyksistään huolimatta. Tästä hyvänä esimerkkinä on muun muassa maailmankuuluksi noussut, merikonteista 61:ssä päivässä rakennettu Re:Start-ostoskeskus. Ostoskeskus ehti palvella yli 5 vuotta ja nyt alueelle aletaan rakentamaan pysyvämpiä liiketiloja. |
Seuraavat kohteemme ovat Kaikoura ja Picton.
Karkkikaupungissa nautiskelemassa, sivistyksen ulottumattomissa entisessä työmiesten leirissä, lintusaarella ja karjasuojassa 19.-28.3.
Eteläsaaren luuppimme oli pähkinänkuoressa seuraavanlainen: Queenstownista Milford soundiin päiväristeilylle, 1 yö Gunn's campissa, Tuataperen kautta Bluffin satamaan, lautalla Stewart Islandille 3 yöksi - jossa päiväretki Ulva-saarelle - , takaisin Bluffin satamaan ja siitä menomatkaan verrattuna suorempaa reittiä paluu Queenstowniin. Oheiseen karttaan on merkattu pieni Ulva-saari punaisella nuolella ja lauttamatka Stewart Islandille violetilla viivalla. |
Queenstown 19.-22.3.
Etelärannikon kierros alkoi tosiaankin Queenstownista, jossa olimme 3 yötä. Majoituimme siellä Aspen lodge-nimisessä hostellissa tavalliseen tapaan 2 hengen huoneessa. Hostelli oli ihan ok, mutta ei mitenkään erikoinen. Koska teimme edellisessä kohteessamme Wanakassa aika paljon aktiviteetteja, en tehnyt nyt mitään kovin ihmeellistä. Kelitkin olivat aika sateiset. Kävin kuitenkin kaupungilla pyörimässä - kampaajalla leikkaamassa reissussa rähjääntynyttä tukkaa 10 senttiä, ostamassa kirjan, ravintoloissa nautiskelemassa, yms... Kaupunki oli oikein viihtyisä ja sopivan kokoinen. |
Gunn's Camp 22.-23.3.
Lähdimme ensilumen yön aikaan saaneesta Queenstownista 8 aikaan torstaiaamuna kohti eteläsaaren syrjäisintä kohdettamme Gunn's camp:ia. Matka kesti jälleen koko päivän, sillä matkan varrella pysähdyimme useamman kerran pidemmille ruokatauoille ja lyhyemmille kuvanottotauoille. Matkan varrelle mahtui myös risteily Milford Sound:lla, jolla näimme korkeita kanjoneita, upeita maisemia ja jo aiemminkin kohtaamiamme hylkeitä. Sää ei ollut mikään parhain mahdollinen, mutta ei sentään onneksi ihan kaatamalla satanut koko päivää. Kuskina meillä oli jo pohjoissaaren Lake Aniwhenua-Taupo-väliltä tuttu kuski Skippy. Monet Milford sound-kävijät varmaan majoittuvat Gunn's campissa, sillä majoitusvaihtoehtoja ei ihan hirveästi ole, jollei halua ajaa tuntikausia yhden päivän aikana. |
Gunn's camp oli hyvin alkeellinen paikka. Siellä sähköä saadaan generaattoreilla ja se riittää käytännössä vain valoihin, jotka sammuvat kymmeneltä illalla ja syttyvät jälleen seitsemältä seuraavana aamuna. Internet-yhteyttä ei ole - sen kantama loppuu jo kymmeniä kilometrejä ennen kohdetta. Kohteessa ei luonnollisesti ole myöskään jääkaappeja, mitään pienkodinkoneita tai viihde-elektroniikkaa. Pieni keittiö siellä sentään oli, jossa kokattiin kaasukeittolevyillä. Majoitusvaihtoehtoina oli teltat tai pikku mökkeröt. Mökeistä useimpia lämmitetään puulla. Me majoituimme mökissä, jossa oli patteri, joten oli aika kylmä aamulla kun ei se patterikaan toiminut iltakymmenen jälkeen ja eristys rakennuksessa oli suomalaisen leikkimökin luokkaa. Suihkuja ei tullut testattua, sillä kuumaa vettäkin oli saatavilla vain rajoitetusti. |
Stewart Island 23.-27.3.
Stewart Islandin pienestä asukasmäärästä johtuen siellä voi bongata monia eläimiä. Olinkin bongailujen suhteen aika onnekas - näin saarella pingviinejä ja kiwi-lintuja. Pingviinit olivat tosin vain meressä, että ihan kokonaisena en niitä nähnyt. Kiwi-lintuja näin kaksi. Ilmeisesti nämä olivatkin vasta ensimmäiset kiwi-bongaukseni, sillä se liikkuu tavallisesti vain pimeän aikaan. Eli todennäköisesti Russelissa helmikuussa näkemämme linnut olivat Veka-lintuja, hups. Muita saarella tekemiäni aktiviteetteja oli mm. pubivisa ja päiväretki viereiselle pikkusaarelle. |
Ulva-saaren eläimiä
Oikeastaan ainoa asia, mikä jäi Stewart Islandilla näkemättä, oli etelän revontulet. Niitä joskus näkyy, mutta nyt oli ilmeisesti liian pilvistä. Pingviinit olisi ollut myös kiva nähdä kunnolla. Kaikenkaikkiaan aika saarella oli mukavaa. Siellä ei ollut mitkään kiskurihinnat, mikä oli aika yllättävää - seuraavaksi lähimmät kaupat ja ravintolat kun ovat tunnin lauttamatkan päässä. Lähtöpäivänä emme tehneet enää mitään erityistä, lautta eteläsaarelle lähti takaisin iltapäivällä. Kuskina Bluffista Queenstowniin oli jo pohjoissaarelta tuttu Rollex. Maisemat olivat jälleen melkoiset, mutta niistä jäi kuvat vain muistoihin. |
Queenstown 27.-28.3.
Olimme Queenstownissa vasta illalla. Majoituimme karjasuojassa (eli samassa huoneessa toisten Stray-matkaajien kanssa) Base-hostellissa, sillä se oli helpoin vaihtoehto tällaiselle yhden yön välipysähdykselle. Ei tullut tosin nukuttua kovin hyvin, sillä huoneessamme oli yksi tyttö, joka yski koko yön... Kävimme vain istumassa ns. viimeistä iltaa ja täydentämässä karkkivarastot toisten Stray-matkaajien kanssa Queenstownissa ollessamme. Osa Stray-matkaajista jää kaupunkiin pidemmäksi aikaa, mutta kohtaamme ehkä jossain vielä myöhemmin. Matka jatkui varhain tiistai-aamuna kohti vuoria uuden kuskin kyydillä. |
Kuvapysähdys matkalta Mount Cookiin
Seuraavat kohteemme ovat Mount Cook ja Christchurch.
Turistikylässä ja havaitsemassa ensimmäisiä syksyn merkkejä 11.-19.3.
Franz Josef 11.-15.3.
Tähän astisista kohteista Franz Josef on ollut itselleni vähiten mieluinen. Se on tosiaankin täysin turistikaupunki, eikä siellä ole ollenkaan niin sanottua normaalia elämää. Kylällä on yksi pieni ruokakauppa, turistikrääsäkauppoja, ravintoloita ja helikopteriyrittäjiä. Jäätikköön liittymättömät aktiviteetit ovat kiwi-lintutalo ja kuumavesialtaat - kumpikaan niistä ei tällä erää kyllä kiinnostanut. Sulavan jäätikön takia alueella on kosteaa ja selkeällä säällä helikoptereitten pörräys kuuluu aamusta iltaan. Monet käyvätkin olemassa kohteessa yhden päivän ilmeisesti luottaen siihen, että on hyvä sää ja pääsee tekemään sen helikopterireissun. |
Wanaka 15.-19.3.
Wanakassa hankimme myös uusia kokemuksia: ensimmäinen oli 30 kilometrin maastopyöräily jo hieman syksyisissä maisemissa, toinen oli lentäminen pienkoneella ja kolmas oli viinitilavierailu maisteluineen. Kuten arvata saattaa, erityisesti lentäminen oli hieno kokemus, vaikka se olikin vain lyhyen kierroksen tekeminen Wanakan yllä. Maastopyöräillessä näimme muunmuassa jo kellastuneita lehtiä ja Rippon-viinitilavierailulta mukaan tarttui pullo sauvignon blanc-viiniä. Sen nautiskelimme jo samana iltana rannalla, jossa oli pianisti esiintymässä. |
Kaiken kaikkiaan Wanakan aika oli oikein mukavaa. Vielä lähtöpäivällekin mahtui yksi aktiviteetti: Puzzling world. Se oli vähän kuin Suomen Heureka, ihan hauska paikka. Vietimme toistemme lisäksi Wanakassa aikaa myös englantilaisen Jennyn kanssa, johon tutustuin Stray-bussissa ja joka myös viipyy kohteissa pidempään. Minä myös tein tavalliseen tapaan vähän töitä. Päivät olivat vielä lämpimiä, vaikka syksy uhkaavasti lähestyykin.
Seuraavat kohteemme ovat Queenstown, Gunn's Camp ja Stewart Island.
Allaselämää ja MUUTA MUKAVAA 3.-11.3.
Nelson 3.-7.3.
Lähdimme Wellingtonin hostellilta puoli seitsemän aikaan aamulla kohti satamaa. Suunnitelman mukaan Blueridge ferry-lautan piti lähteä klo 8, mutta se pääsikin matkaan vasta kymmeneltä. Pääsimme kuitenkin lopulta eteläsaarelle ja matka jatkui Pictonin satamasta Nelsoniin Stray-bussilla. Olimme perillä iltapäivällä ja kirjauduimme sisään Paradiso Backpackers-hostelliin, johon meillä oli matkasuunnitelmien muuttumisen vuoksi useampi varaus. |
Ensimmäisen yön nukuimme tavallisessa kahden hengen hostellihuoneessa ja 3 seuraavaa sellaisessa, jossa oli oma suihku ja wc. Hostellissa sai todellakin vastinetta rahoilleen, sillä siellä oli sauna, uima-allas ja palju sekä ilmainen aamupala, iltakeitto ja Internet. Päätimmekin tulla Paradisoon uudelleen viikoksi sitten kun eteläsaari on valloitettu eli reilun kuukauden kuluttua. Sitten on varmaan jo viileämpi, jolloin sauna on kyllä hyvä bonus.
Nelsonissa nautiskelimme saunasta ja altaista sekä kävimme parissa ravintolassa syömässä. Matkakumppani kiipesi myös Uuden-Seelannin keskipisteelle, itse pimputtelin etätöitä. Tähän kiertolaiselämään sopii kyllä kyseinen työmuoto todella hyvin. Onneksi aloin silloin 8 vuotta sitten miettimään, että "mitähän sitä lähtisi opiskelemaan, että joskus voisi tehdä etätöitä" - se ajatus ja ajatusta seurannut toiminta on johtanut oikein mukaviin olosuhteisiin.
Motueka 7.-8.3.
Majoituksemme Motuekassa oli todella siisti ja hyvin varusteltu leirintäalue. Yövyimme samassa huoneessa 3 saksalaisen kanssa. Alueella oli myös uima-allas, jossa tietysti kävin polskimassa. Lähtiessämme taas matkaan seuraavana aamuna saimme hauskan yllätyksen kun meille tuli jo kolmatta kertaa sama Stray-kuski! Matkalla Westportiin pysähdyimme mm. pienelle kävelyreitille, jossa näimme hylkeitä ja Weka-lintuja.
Westport 8.-11.3.
Tulopäivän aktiviteettinamme oli rento tutustuminen West cost brewery-panimoon heti kun saavuimme Westportiin. Maistelimme siellä 6 erilaista olutta ja yhden siiderin ja mussutimme oikein maukkaita hodareita eri lisukkeilla siinä sivussa. Ostin myös yhtä olutta sieltä mukaan. Vietimme Westportissa ollessamme aikaa toisten Stray-matkaajien kanssa tavanomaista enemmän, sillä tällä kertaa ryhmä oli vähän lähempänä meidän ikäluokkaa... |
Matka Westportista seuraavaan kohteeseen Franz Josefiin kesti koko sunnuntaipäivän - lähdimme matkaan aamuyhdeksältä ja olimme perillä puoli viideltä iltapäivällä. Matka oli pitkä ja mutkikas, mutta pysähdyimme sillä useamman kerran joko ihailemaan maisemia, jotain kylää tai evästämään. Näimme esimerkiksi pannukakkumuodostelmakalliot ja muutenkin upeaa länsirannikkoa. Onneksi meillä on aikaa viettää kohteissa useampi päivä - menisi aika raskaaksi, kun noin joka toinen päivä pitäisi vaihtaa kohdetta.
Seuraava viikko menee kohteissa Franz Josef ja Wanaka.
Kaupunkistopin kautta korpeen ja edelleen pääkaupunkiin 26.2.-3.3.
Hamilton 26.-27.2. & Raetihi 27.-28.2.
Hyppäsimme Thamesista Intercity-bussiin maanantaiaamuna ja olimme perillä Hamiltonissa iltapäivällä. Majoituimme siellä Aquarius-motelliin, joka oli oikein viihtyisä ja hyvällä sijainnilla julkisella liikenteellä kulkevalle. Illalla kävimme Gothenburg-ravintolassa syömässä ja uimme motellin pienessä altaassa. Tiistaina matkasimme Hamiltonista Raetihiin jälleen Intercityllä, jossa yövyimme samassa paikassa kuin edelliselläkin kerralla eli Raetihi Holiday Parkissa. Päivä oli sateinen, joten ei ollut intoa oikein puuhailla siellä mitään ihmeempää. Nämä kohteet eroavat toisistaan niin, että Hamilton on Uuden-Seelannin isoimpia kaupunkeja kun taas Raetihin keskusta on nähty 5 minuutissa. |
Wellington 2.-3.3.
Keskiviikkona lähdimme anivarhain taas matkaan Stray-bussilla määränpäänämme Wellington. Tällä kertaa prioriteettina oli päästä Wellingtoniin mahdollisimman pian, joten sillä yövyimme Hamiltonissa ja Raetihissa vain yhdet yöt ja matkustimme Intercityllä. Stray-bussi kulkee aina Thamesista reittiä Hahei-Hamilton-Raglan-Rotorua-Lake Aniwhenua-Taupo-Blue Duck station-Raetihi-Wellington ja kun melkein joka kohteessa on yövyttävä 1-2 yötä, se vaihtoehto olisi kestänyt aika paljon kauemmin. |
Wellingtonissa majailimme lauantaihin saakka. Olimme jälleen Lodge in the city-hostellissa, joka on minusta ihan toimiva budjettiratkaisu, mutta matkakumppanin mielestä ällöttävä. No, täytyy kyllä myöntää, että viikonloppumajoituksena se ei ollut ihan paras ratkaisu kun hostellin seinät ovat käytännössä paperia ja siellä majoittui mm. 2 polttariporukkaa. Wellingtonissa ollessamme kävimme jo tutussa Mexico-ravintolassa syömässä hyvää ruokaa ja Jack Hackett’s Irish pubissa syömässä vähemmän hyvää ruokaa. Matkakumppani myös laahusteli ympäri kyliä, kävi mm. Mount Victorialla ja puutarhoilla uudelleen. Itse tein lähinnä etätöitä hostellilla. Siinä sivussa opin mm. tunnistamaan 2 pulua, jotka tuntuivat pitävän hostellia kotonaan - aina kun ne häädettiin ulos, ne palasivat hetken kuluttua jostain kolosta takaisin.
Wellingtonissa oli taas mukava piipahtaa. Vaikka se on isompi kaupunki, se ei ole liian iso. Siellä on jotenkin kivempi tunnelma kuin esimerkiksi Aucklandissa. Lauantaiaamuna pohjoissaaren seikkailumme oli tältä erää valmis, kun lähdimme lautalla kohti eteläsaarta. Siellä meidän oli tarkoitus olla Abel Tasmanissa Nelsonin jälkeen 4 päivää, mutta alue koki Gita-syklonin takia mm. vesivahinkoja majapaikkaamme ja jouduimme jälleen kerran muuttamaan suunnitelmaa.
Eteläsaaren valloitus alkaa.
Seuraavat kohteet ovat Nelson, Motueka ja Westport.
Rentoutumista 19.-30.12.
Maori-tyyli | Patsas keittiöpuutarhassa |
Seuraavat kohteemme ovat Raglan, Waitomo ja Rotorua.
Ensimmäiseksi mainitussa ei toimi edes puhelimet = paluu menneisyyteen!
Koti-ikävä ei ole vaivannut, en edes oikein ymmärrä sitä. Ei mulla ole ollut kotia sen jälkeen kun muutin pois vanhempien luota vuonna 2005, erinäisiä vuokrakämppiä vaan. On tullut tehtyä useampikin muutto työ- tai koulupaikan takia ja myös kaupunkien sisäisiä muuttoja. Olen sopeutuvainen tyyppi ja kuten laulussakin sanotaan "mihin hän laski hattunsa, siellä oli hänen kotinsa". Eli minun koti on nyt kesäinen Uusi-Seelanti, joka todellakin kelpaa parin viime Suomen "kesän" jälkeen!
Ihmisiäkään ei ole ikävä, kiitos internet-puheluiden ja sosiaalisen median. Tällä blogilla saa kätevästi raportoitua kuulumiset niille, joita kiinnostaa. Mielummin kuitenkin teen asioita kun puhun niistä. Jokainen on oman onnensa seppä, eli tekee niinkuin haluaa! En mä ainakaan odota keneltäkään mitään, ehkä olen vaan liian itsenäinen tyyppi moiseen. Ei ole koskaan ollut tarvetta sitoutua mihinkään tai kenenkään, niin ei ole onneksi asuntolaina eikä kakarat Suomessa odottamassa. Matkakumppani harrastaa enemmän suoraan raportointia ihmisille Suomeen - olen mäkin henkilökohtaisempia videoita ja kuvia jonkun verran laittanut.
Vaikka mitään kulttuurishokkia tai muuta elämisen tuskaa ei ole täällä sen kummemmin tullut, sentään netin käyttötottumukset ovat muuttuneet huonompien yhteyksien takia. En ollut "kännykkä kädessä kokoajan"-henkilö Suomessakaan, mutta onhan se outoa, kun nettiin ei pääse aina kun haluaa. Välillä ei ole edes puhelinkuuluvuutta ja joissain paikoissa joutuu maksamaan wifin käytöstä. Tähän mennessä kallein on ollut 5 dollaria kahden tunnin käytöstä, mikä on kyllä ihan hullua kun vertaa Suomen hintoihin. Tietokoneella tulee tehtyä eniten työjuttuja, luettua Hesaria ja lisättyä kuvia tähän blogiin. Tabletilla lähinnä kirjoitan tätä blogia. Puhelimen netistä kuluu eniten dataa kuvien varmuuskopiointiin, puheluihin ja pikaviestimiin tai sosiaaliseen mediaan.
On mukavaa, kun ei ole mikään pakko minään päivänä tehdä jotain tiettyä asiaa kun ei jätä työjuttuja viime tinkaan, eikä ahdistu siitä, jos reissusuunnitelmat muuttuu. Alun perinhän meidän oli tarkoitus olla lyhyempään kohteissa ja viettää joulu Australiassa, mutta koska matkakumppanin selkä on niin huonona, olemmekin pidempään kohteissa ja Australia kutsuu näillä näkymin helmikuussa. Kaveri sieltä laittelikin viestiä, että lämpötila huitelee jossain 37:ssä, joten ihan kiva olla täällä, missä on "vaan" noin 25 astetta. Eteläsaaren valloitus koittaa sitten Australian jälkeen ja ehkä teemme niitä oikeitakin töitä sitten esim. viinitilalla. Toivottavasti matkakumppani paranisi edes sen verran, ettei tarvitse enää lääkitystä, vaan pääsee juomaan sitä viiniä :)
teemalla "asioilla on tapana järjestyä" 10.-19.12.
auckland 10.-12.12.
Thames 12.-17.12.
|
Hahei 17.-19.12.
KIRJOITTAJA
Oman elämänsä Peppi Pitkätossu, jolla ei ollut syytä jäädä talveksi Suomeen ja näin ollen hän päätti vaihtaa maisemaa.
KATEGORIAT
All
32° Degrees
623
Abel Tasman
Abracadabra
Aikaero
AirBnB
Akupunktio
Alanvaihtaminen
Alanvaihto
Alivuokralaisuus
Amici
Anzac
Aquarius Motel
Asenteet
Aspen Lodge
Auckland
Australia
Base
Bay Of Islands Bakery Kawakawa
Blue Duck Station
Blueridge Ferry
Botanica
Bridal Veil Falls
British Airways
Bunkdown Lodge
Butter Factory
Cape Reinga
Cathay Pacific
Cathedral Cove
Chasm
Chateau Franz
Choice Backpackers
Christchurch
Clutha
Cook Strait
Coromandel Bay
Coromandel Town
Devil's Staircase
Dickens Inn
Etätyö
Etätyö
Fat Camel
Fernando Pereira
Fierless
Franz Josef
Frienz
Frienz Backpackers
Geysir
Gita
Gold-mine-experience
Greenpeace
Gunn's Camp
Hahei
Hahei Holiday Resort
Hamilton
Hamilton Gardens
Hangi
Hellhole Of The Pacific
Hell's Gate
Hell’s Gate
Hobbiton
Hoki
Hole-in-the-rock
Hongkong
Hong-kong
Hostelli
Hotel Waterloo
Hot Water Beach
Hundertwasser
Hyvinvointi
Intercity
Interislander
Irtiotto
Itsenäisyyspäivä
Jack Hackett’s Irish Pub
Kaikoura
Kakadu
Karangahape Road
Karjalanpaisti
Kawakawa
Kenguru
Kiiltomato
Kiwi
Kohutapu Lodge
Koti-ikävä
Kotimatka
Kuumat Lähteet
Lake Aniwhenua
Laukkakisat
Learn To Fly
Learn To Fly NZ
Lentäminen
Linnut
Lodge In The City
Lontoo
Lord Of The Rings
Maastopyöräily
Manabus
Matamata
Matkailu
Matkavinkit
Matkustaminen
Ma Wan
Melbourne
México
Milford Sound
Motueka
Mount Cook
Mount Eden
Muutos
Muutoshalukkuus
Nakontong
Nelson
Noitapilli
Nordic Walking
Oban
Occidental
Otomuheke
Paihia
Pallokala
Pancake-rocks
Papukaijat
Paradiso Backpackers
Park Island
Picton
Pig-whistle
Pingviinit
Politiikka
Polynesian-spa
Presidentinvaali
Quarry-gardens
Queenstown
Raetihi
Raetihi-holiday-park
Raglan
Raglan-surfing-school
Raglan-surf-school
Rainbow-lodge
Redwoods
Red-woods
Rippon
Rotorua
Rotorua-central-backpackers
Russell
Russula-subvinosa
Sabroso
Saksalaiset
Scandinavian Shop
@Siam Thai
Siam Thai
Siili
Sonja Van Kerkhoff
Sosiaalinen Media
Split
Stewart Island
Stewart Island Backpackers
Stray
Sunrise Lodge
Suomalaiset
Suomen Sieniseura
Suomi
Suomi100
Talveksi Aurinkoon
Tapeka Point Russell
Taupo
Te Papa
Thames
The Duke Of Marlborough
The Occidental
Tongariro Alpine Crossing
Torakka
TripAdvisor
Uber
Ulva
Uusiseelanti
Uusi-seelanti
Uusiseelantilaiset
Veikkauksen Joulukalenteri
Veka
Velvet Burger
Veta Workshop
Vompatti
Waiotahi
Waiotapu
Waitomo
Wanaka
Wanaka Bakpaka
Wellington
Westport
Whakahoro
Whangamata
Whangarei
Wilsons Promontory National Park
Work & Travel
YHA
YHA Aoraki
YHA Westport
Yle Areena